Verkkoselainten historia
Maailmanhistoria on täynnä suuria valtataisteluja, maailmaa valloittavia tyranneja ja sankarillisia altavastaajia. Verkkoselainten historia ei ole kovin erilainen. Yliopiston pioneerit kirjoittivat yksinkertaisia ohjelmistoja, jotka saivat aikaan tiedon vallankumouksen ja taistelun selainten paremmuudesta ja internetin käyttäjistä.
Ennen verkon aikakautta
Vuonna 1950 tietokoneet veivät kokonaisia huoneita ja olivat tyhmempiä kuin nykyiset taskulaskimet. Mutta edistyminen oli nopeaa, ja vuoteen 1960 mennessä ne pystyivät suorittamaan monimutkaisia ohjelmia. Hallitukset ja yliopistot ympäri maailmaa ajattelivat, että olisi hienoa, jos koneet voisivat puhua ja edistää yhteistyötä sekä tieteellisiä läpimurtoja.
ARPANET oli ensimmäinen onnistunut verkkoprojekti, ja vuonna 1969 Kalifornian yliopiston Los Angelesin (UCLA) tietojenkäsittelytieteen laboratoriosta lähetettiin ensimmäinen viesti Stanfordin tutkimusinstituutille (SRI), joka sijaitsee myös Kaliforniassa.
Se sai aikaan vallankumouksen tietokoneverkoissa. Uusia verkkoja muodostettiin, jotka yhdistivät yliopistot ja tutkimuskeskukset ympäri maailmaa. Mutta seuraavien 20 vuoden aikana internet ei ollut kaikkien saatavilla. Se oli rajoitettu yliopistojen ja valtion tutkijoille, opiskelijoille ja yksityisille yrityksille. Oli kymmeniä ohjelmia, joilla voitiin vaihtaa tietoa puhelinlinjojen kautta, mutta mikään niistä ei ollut helppokäyttöinen. Todellinen avoin internet ja ensimmäinen verkkoselain luotiin vasta vuonna 1990.
Verkon aikakausi
Brittiläinen tietojenkäsittelytieteilijä Tim Berners-Lee loi ensimmäisen verkkopalvelimen ja graafisen verkkoselaimen vuonna 1990 työskennellessään CERN:issä, Euroopan ydintutkimusjärjestössä Sveitsissä. Hän kutsui uutta ikkunaansa Internetiin "WorldWideWebiksi". Se oli helppokäyttöinen graafinen käyttöliittymä, joka luotiin NeXT-tietokoneelle. Ensimmäistä kertaa tekstiasiakirjat linkitettiin yhteen julkisen verkon kautta – verkossa sellaisena kuin me sen tunnemme.
Vuotta myöhemmin Berners-Lee pyysi CERN:in matematiikan opiskelija Nicola Pellowia kirjoittamaan Line Mode Browser -selaimen, ohjelman tietokonepäätteitä varten.
Vuoteen 1993 mennessä verkko alkoi kukoistamaan. Yliopistot, hallitukset ja yksityiset yritykset näkivät kaikki mahdollisuuden avoimessa Internetissä. Kaikki tarvitsivat uusia tietokoneohjelmia päästäkseen siihen. Tietojenkäsittelytieteilijä Marc Andreessen loi tuolloin Mosaicin Illinoisin yliopiston Urbana-Champaignin National Center for Supercomputing Applications -keskuksessa (NCSA). Se oli ensimmäinen suosittu verkkoselain ja Mozilla Firefoxin varhainen esi-isä.
NCSA Mosaic toimi Windows-tietokoneissa. Se oli helppokäyttöinen ja antoi kenelle tahansa, jolla oli PC, pääsyn varhaisiin web-sivuihin, keskusteluhuoneisiin ja kuvakirjastoihin. Seuraavana vuonna (1994) Andreessen perusti Netscapen ja julkaisi Netscape Navigatorin kaikkien saataville. Se oli menestys ja ensimmäinen selain tavallisille ihmisille. Se oli myös ensimmäinen askel uudenlaisessa sodassa internetin käyttäjistä.
Selainsodat
Vuoteen 1995 mennessä Netscape Navigator ei ollut ainoa tapa päästä verkkoon. Tietokoneohjelmistojätti Microsoft lisensoi vanhan Mosaic-koodin ja rakensi oman ikkunan verkkoon, Internet Explorerin. Julkaisu herätti sodan. Netscape ja Microsoft työskentelivät kuumeisesti luodakseen uusia versioita ohjelmistaan, ja kumpikin yritti päihittää toisensa nopeammilla ja paremmilla tuotteilla.
Netscape loi ja julkaisi JavaScriptin, joka antoi verkkosivustoille tehokkaita laskentaominaisuuksia, joita ei koskaan aiemmin ollut olemassa. (He tekivät myös pahamaineisen <blink>-tagin.) Microsoft vastasi CSS:llä (Cascading Style Sheets), josta tuli standardi web-sivujen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Asiat riistäytyivät hieman käsistä vuonna 1997, kun Microsoft julkaisi Internet Explorer 4.0:n. Tiimi rakensi jättiläismäisen "e"-kirjaimen ja vei sen Netscape-päämajan nurmikolle. Netscape-tiimi kaatoi jättimäisen "e"-kirjaimen nopeasti ja laittoi sen päälle oman Mozilla-dinosaurusmaskottinsa.
Sitten Microsoft sisällytti Internet Explorerin Windows-käyttöjärjestelmäänsä. Neljässä vuodessa sillä oli 75 prosentin markkinaosuus, ja vuoteen 1999 mennessä markkinaosuus oli kasvanut jo 99 prosenttiin. Yritys joutui selaimen sisällyttämisen vuoksi antitrust-oikeudenkäyntiin, ja Netscape päätti julkaista koodinsa avoimena lähdekoodina ja loi voittoa tavoittelemattoman Mozillan, joka loi ja julkaisi Firefoxin vuonna 2002. Firefox luotiin vaihtoehtojen tarjoamiseksi verkon käyttäjille, kun ymmärrettiin, että selainmonopoli ei ollut käyttäjien ja avoimen verkon etujen mukaista. Vuoteen 2010 mennessä Mozilla Firefox ja muut selaimet olivat laskeneet Internet Explorerin markkinaosuuden 50 prosenttiin.
Muita kilpailijoita ilmaantui 90-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa, mukaan lukien Opera, Safari ja Google Chrome. Microsoft Edge korvasi Internet Explorerin Windows 10:n julkaisun myötä vuonna 2015.
Verkon selaaminen nykypäivänä
Nykyään on olemassa vain kourallinen tapoja päästä Internetiin. Firefox, Google Chrome, Microsoft Edge, Safari ja Opera ovat tärkeimmät kilpailijat. Mobiililaitteet ovat nousseet viime vuosikymmenen aikana suosituimpana tapana käyttää Internetiä. Nykyään useimmat Internetin käyttäjät käyttävät verkkoon vain mobiiliselaimia ja sovelluksia. Yleisimpien selainten mobiiliversiot ovat saatavilla iOS- ja Android-laitteille. Vaikka nämä sovellukset ovat erittäin hyödyllisiä tiettyihin tarkoituksiin, ne tarjoavat vain rajoitetun pääsyn Internetiin.
Tulevaisuudessa verkko todennäköisesti eksyy kauemmas hypertekstijuuristaan ja siitä tulee valtava vuorovaikutteisten kokemusten meri. Virtuaalitodellisuus on ollut horisontissa vuosikymmeniä (ainakin Lawnmower Manin julkaisun jälkeen vuonna 1992 ja Nintendo Virtual Boyn vuonna 1995), mutta verkko saattaa vihdoin tuoda sen massoille. Firefox tukee nyt WebVR:tä ja A-Framea, joiden avulla kehittäjät voivat rakentaa virtuaalitodellisuussivustoja nopeasti ja helposti. Useimmat nykyaikaiset mobiililaitteet tukevat WebVR:tä, ja mobiililaitteita voidaan käyttää helposti virtuaalilaseina yksinkertaisten pahvilaatikoiden avulla. Tieteiskirjailija Neal Stephensonin kuvitteleman kaltainen 3D-virtuaalitodellisuusverkko saattaa olla aivan nurkan takana. Jos näin on, selain voi kadota kokonaan ja siitä voi tulla todellinen ikkuna toiseen maailmaan.
Mitä tahansa verkon tulevaisuus tuo tullessaan, Mozilla ja Firefox ovat käyttäjien saatavilla ja varmistavat, että ihmisillä on tehokkaat työkalut verkon ja kaiken sen tarjonnan kokemiseen. Verkko on kaikille, ja jokaisen pitäisi pystyä hallita verkkokokemustaan. Siksi tarjoamme Firefoxin työkaluja käyttäjien yksityisyyden suojaamiseksi, emmekä koskaan myy käyttäjätietoja mainostajille.
Resurssit
- https://en.wikipedia.org/wiki/Mosaic_(web_browser)
- https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_the_web_browser
- https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_the_Internet
- https://en.wikipedia.org/wiki/Browser_wars
- https://home.cern/topics/birth-web
- https://www.zdnet.com/article/before-the-web-the-internet-in-1991/